264. PARKANO

Asukkaita 8 tuhatta (8396 vuonna 1962), EU-kannatus 42,4 % (1994)

Miksi? Uinuva pikkukaupunki tai kauppala

Milloin? Torstaina 26.7.2007

Seinäjoella Länsilinjojen Express-bussi ajoi parkista laiturille 4, jossa oli jonossa 2-5 ihmistä. Pistäväkatseinen kuljettaja tervehti ja katsoi taulukostaan, paljonko maksoi Parkanoon. Vakiovuorotaksa 9,30 euroa eikä 14,70 mihin olin varautunut.

Kello 12:55 - 14:20 ajoimme mukavaa sightseeingiä mm. Jalasjärvellä. Kyydissä oli maalaismatkustajia, kuten ukko, joka päivitteli kuskille "Ihan uusi bussi?" (2 vuotta vanha) "Paljon mittarissa?" (700'000 sekä luultavasti jo kerran ympäri, eli 1,7 miljoonaa km, on ajossa melkein 24 h/vrk) sekä "On ilmoja pidellyt?"

Parkano oli bongattavien kaupunkien listalla kärjessä. Olin ajanut sen läpi neljä kertaa vuonna 1987, mutta ehtimättä pysähtyä. Pikkukaupunki-Parka oli näyttänyt paikalleen lahonneelta. Linja-autoaseman vieressä oli silloin puuröttelö ja matkustajakoti, jotka myöhemmin kadonneet. Parkanon juna-asema oli syvällä metsän keskellä, eikä junan ikkunoista nähnyt kuin tukkipinoja aseman laidalla.

Hiljainen, uinuva Parkano. Pitkittäisen Parkanontien ja poikittaisen Keskustien varrella kaikki liike-elämä. Kirjasto, kuten Nurmossakin, oli kohtuullisen laaja siksi, että 1960-luvunkaan kirjoja ei ollut poistettu. Kaikki lapsuuteni 11 Jennings-suomennosta 1965-71 olivat yhä hyllyssä. Tosin erään koulun kirjasto oli poistomyynnissä: Nuorten Toivekirjaston ensipainoksia 1950-luvun alusta yhdellä eurolla. Väinö Riikkilän 'Viimeiset kaanit.' Vietin kirjastossa puoli tuntia.

Kahdesti viikossa ilmestyvän Ylä-Satakunta -lehden etusivun pääkuva esitti autiota kauppatoria linjuriaseman vieressä ja kertoi, miten rock-tapahtumaan ei tullut ollenkaan yleisöä! Parkanon nuoria notkui muutama enintään Parkanontiellä. "Ei naapurikuntien jalasjärvien nuorisobändit kiinnosta, kun eivät ees oo parkanolaisia". "Nuoret aina valittaa, ettei Parkanossa tapahdu mitään, mutta ei heille näköjään kannata järjestää mitään", valitti organisoija.

Kirkossa kävin korkealla mäellä, näin salamaniskun saaneen tapulin, mutta 'Parkanon paroonin' Wreden, Kuru-laivan hukkuneiden sekä salamaniskun uhrien muistomerkkejä en löytänyt. Museo oli kirkon vieressä.

Idyllinen syvä Parkanonjokilaakso oli alhaalla idässä. Järvi, puisto ja suihkulähde lännessä. Istuin järven rannalla valkealla penkillä. Ohitin suuren kaupungintalon. Palailin keskustietä eli Parkanontietä ohi linja-autoaseman torin, jolla lojui kaksi oluttölkkiä. Laskeuduin Kuruun vievää maantietä alas jokilaaksoon ja palasin sieltä Heikintietä ylös linjuriasemalle.

Kaksi tuntia ja 20 minuuttia viihdyin Parkanossa. Bussi saapui ja pysähtyi 5 minuutiksi linja-autoasemalle. Ulkona oli jo odottajia.

Vaasa-Helsinki Expressillä ajoin Parkanosta klo 16:20 - 19:40 Hämeenlinnaan asti (17,30 eur). Runsaasti matkustajia ja lisää tuli Ikaalisten kylpylästä. Tampereella kuljettaja vaihtui. Valkeakosken Antinniemeen jäi kylpylästä palannut vanha pariskunta. Hämeenlinnassa oli Asuntomessut.

PARKANO 8 k 42,4
K: Puukirkko 1800 S. Köykkä-Köhlström
K: Alttaritaulu 'Kristus ristillä' ja 'Ehtoollisen asettaminen'
K: Harmaakivinen kellotapuli 1889 (Johan Jacob) Jac. Ahrenberg
P: Sankaripatsaat, veistäjät Granit ja 1949 V. Aalto
P: Karjalaan jääneiden vainajien patsas
P: Parkanon paroonin Gustaf Wreden hautamuistomerkki
P: Salaman uhrien patsas (kirkossa juhannuksena 1928)
P: Kuru-laivan haaksirikossa 1929 hukkuneiden patsas
M: Kotiseutumuseo, metsänhoitaja Gustaf Wrede af Elimän osasto
L: Vääräjoen rotkolaakso
L: Ruumissaari Kaitavedellä
L: Paroonin taival -polkureitistö, osa Pirkan taivalta
L: Seitsemisen kansallispuisto
V: Kirkkojärvi, Viinikanjoki, Parkanonjärvi