271. PERNIÖ

Asukkaita 6 tuhatta (8618 vuonna 1962), EU-kannatus 51,7 % (1994)

(Perniö, Kisko, Suomusjärvi ym. yhdistyi Saloon v. 2009 alusta)

Miksi? Teijon retkeilyalue

Milloin? Perjantaina 16.8.1996 (sunnuntaihin asti).

Salon vilkkaalta linja-autoasemalta lähti perjantaina klo 11 Vainion bussi Perniön Teijoon ja Mathildedaliin. Matka maksoi 21 markkaa. Vanha miesmatkustaja sekä kuljettaja juttelivat: "Jaa mää luulin ett sää meinaat jäädä pois?" "Em mää viälä, mää vaan asetun hollille..."

Teijon kylä oli mielenkiintoisen näköinen kirkkoineen ja kouluineen. Harmitti, ettei ehtinyt jäädä katsomaan tarkemmin. Sitten Matildan kylä, jossa bussi ajoi kääntöpaikalle mäen päälle ja siellä oli Teijon retkeilyalueen informaatiotaulu.

Suuntasimme tyttöystävän kanssa Matildanjärvelle. Hiekkaranta, 3 käymälää, keittokatos, venevuokraamo (10 venettä paikalla). Jatkoimme rantapolkua itään. Niemessä puinen laavu. Väliojan yli länteen pohjoisrantaa, niemiä, laavu, ruokailu. Myöhemmin väliojan vartta itään Puolakkajärvelle ja edelleen itäkoilliseen Sahajärven etelärannalle, korkealle kalliolle, jossa telttailtiin. Vain 11 km:n päivämatka.

Lauantaina jatkettiin koilliseen, Nenukannokkaan. Pyörremyrsky suhahti ohitse! Outo ääni läheni, sammaleet pöllysivät ja lentelivät. Trombi sivuutti eikä kohdannut. Kuljimme Hamarijärven etelärannalla. Suolla pitkospuita. Pato. Kuljimme liiaksi länteen yli ojan ja metsätielle. Palatessa löysimme jyrkän käännöksen reitissä ja Laveankallion. Tien yli ja 700 metriä Sahajärven pohjoisrannalle. Jyrkkä polku rantaan. Vene ja Laavusaari eivät olleet vapaina? Telttailimme ylhäällä kallionnotkelmassa.

Sunnuntaina kävelimme klo 10:45 - 14 Perniön kirkonkylään, paljolti metsätietä. Myöhemmin peltojen läpi kulkeva tie oli raskas auringon paahtaessa kirkkaalta taivaalta. Sitten vielä asfalttitietä etelään ja kirkonkylään vasemmalle. Kirkkoa vastapäätä oli tori ja karkkikioskille jono. Autocruisailijat kokoontuivat. Urut soivat kirkossa. Perniönjoki ja kunnanvirasto.

Taalintehtaalta saapuva Vainion bussi jatkoi Perniön linja-autoasemalta klo 16:20 kohti Helsinkiä. Rinkat alasäiliöön. "Bussi saattaa tulla sunnuntaina aika täyteen". Reitti kulki pikkukylien kautta. Kiskon keskusta mielenkiintoisen näköinen Toijan kylä! Suomusjärvi. Lahnajärvellä 10 minuutin pysähdys. Helsinkiin 18:55.

PERNIÖ 6 51,7 (r. Bjärnå)
K: P. Laurin keskiaik. harmaakivikirkko 1480
K: Holvien kalkkimaalaukset 1480- Petrus Henrikssonin koulukuntaa
K: Kellotapulin alaosa keskiajalta, puinen yläosa 1797 Antti Söderman
M: Kotiseutumuseo 2 kivirakennuksessa vuosilta 1930, 1932
M: Lainamakasiini 1782, opaskeskus, museokahvila
K: Yliskylän puukirkko 1755 rautakautisen kalmiston paikalla
R: Mathildedalin tehdasalue, hyvin säilynyt ruukkimiljöö
R: Kosken tehdasalue, 1600-1800-lukujen ruukkirakennuksia
K: Kosken kartanon yksit. puukirkko 1700-luvun lopulta
R: Teijo ja Talonpojan Teijo, vanha kulttuurimaisema
K: Teijon pagodityylinen kivikirkko 1830 Robert Bremen
V: Latokartanonkoski, Näsen kartano
V: Strömman kanava, vuorovesi-ilmiö, läppäsilta 1969
L: Aaljoen Onnenmäen hiidenkirnu
L: Uhrikivet kuusimetsikössä Tiikinkankareella
T: Kirkonseutu, Asemanseutu, Teijo, Mathildedal