keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

272. PERTTELI

Asukkaita 3 tuhatta (3549 vuonna 1962), EU-kannatus 46,6 % (1994)

(Pertteli yhdistyi 7 muun kunnan kanssa Saloon vuoden 2009 alusta)

Miksi? Keskiaikainen kivikirkko

Milloin? Keskiviikkona 19.7.2000. Perjantaina 19.8.2016

Heinäkuussa käännyimme henkilöautolla vanhalta Turuntieltä pohjoiseen Pertteliin, Pöytiön kylän ohi. Kävimme Perttelin keskiaikaisessa kirkossa sisällä, joku kokeili soittaa urkujakin. Kävijöille oli tarjolla mehua. Jatkoimme matkaa lounaaseen kohti Saloa.


***


Perjantaina 19.8.2016 kävelin Salosta Kuusjoen kautta Pertteliin. Ajoin Onnibussilla 1,5 tuntia Helsingistä Salon ABC-Piihovin liittymään (n:o 15), jonne saavuttiin klo 10:10. Piihovilta lähdin kävelemään ensin etelään Salon suuntaan, eli poispäin Kuusjoelta ja Perttelistä, kunnes poikkesin pellolle "Hautausmaan" tielle, joka vei vanhalle Perttelin hiekkatielle, jota lähdin takaisinpäin pohjoiseen.
.
Vanhaa Perttelintietä varten oli oma kapea siltansa Turun moottoritien ylitse. Tiesin tämän kaiken jo, paitsi kartasta, myös runsaan vuoden takaiselta elokuvamatkalta Salon "Bio Jännään", jolloin katselin ympäristöä Kuusjoen reissukin mielessäni.
.
Vanha tie seuraili etäisesti Uskelanjokea. Pian moottoritien jälkeen tulin risteykseen, jossa oli jatkettava joko nähtävästi talon pihan läpi tietä Perttelin suuntaan tai käännyttävä vasemmalle Veitakkalantielle. Valitsin jälkimmäisen.
.
Jonkin matkaa loivaan ylämäkeen noustuani saavuin etelästä valtatielle 52, Salo - Somero, jota seurasin pienen pätkän koilliseen, kunnes siltä erkani hiekkatie pohjoiseen Kuusjoen suuntaan.
.
Kävelin kymmenisen kilometriä Kuusjoelle, joka oli nauhakylä yhden tien varrella. Kirkon lisäksi Apteekki ja Osuuspankki, ei nähtävästi ruokakauppaa tai kioskia. Osuuspankin viereen on rakennettu pienoinen vehreä puisto. Kävelin pääkatua vielä pienen matkan itään, mutta huomasin taajama-alueen loppuvan. Lähdin pitkää tietä etelään kohti Pertteliä, 6,2 km valtatielle 52, vailla mieleen jääviä kohokohtia. Metsää, puita ja pientaloja, tavallista suomalaista maisemaa.
.
Jouduin tämän jälkeen kulkemaan viitisen kilometriä valtatien 52 pientareella, mikä ei miellyttänyt vilkkaan autoliikenteen ja jopa 100 km:n tuntivauhdin vuoksi, myös rekkojen ja kuorma-autojen sivuuttaessa minua. Henkilöautot tulevat usein viisi peräkkäin, sitten seuraa rauhallinen tauko ennen uutta letkaa. Muutamat autot ohittelevat toisiaan. Olen ainoa ja viimeinen kävelijä, huomaan vuosi toisensa jälkeen.
.
Yllätyksekseni myös salolaisen Vainion Liikenteen linja-autoja kulki usein, jopa puolen tunnin välein suuntaansa. En ollut vaivautunut tutkimaan seudun joukkoliikennettä. Olin tottunut harvemmin asutuilla alueilla siihen, ettei pikkukuntiin ole enää reittejä.
.
Tienviitta "Pertteli kk 2 km" houkutteli vasemmalle etelään rauhalliselle, mutkittelevalle asvalttitielle, jonka varrella peltomaisemia. Taajaman keskeltä en malttanut olla poikkeamatta vielä vähän matkaa etelään Perttelin keskiaikaista kivikirkkoa katsomaan. Kirkon portilla vietti kesäaikaa lapsipitoisia perheseurueita.
.
Tienviitta "Salo 11 km"... Onnekseni minun ei tarvinnut Saloon asti kävellä, vaan 3-4 km lähemmäs moottoritieliittymän Piihovin ABC:lle vain. Ensin kylätietä pari kilometriä luoteeseen valtatielle 52 ja tämän pientaretta lounaaseen 5,5 km. Näiden teiden risteykseen on sijoitettu Perttelin K-kauppa.
.
Kartan mukaan voisin kävellä Perttelistä Piihoviin myös mutkittelevaa pikkutietä, mutta en löydä helposti sen alkupäätä ja välillä tie näyttäisi ohenevan huolestuttavan ohueksi poluksi, enkä haluaisi riskeerata myöhästymistä varaamastani Onnibussin iltavuorosta. Kyllästyin myös aamulla tekemääni kiemuraan Salon suuntaan "Hautausmaan" tielle, enkä haluaisi toistaa sitä.
.
Niinpä suora, selkeä ja lyhyempi valtatie oli valintani. Piihovin ABC väikkyi mielessäni jo haaveiden keitaana ja ehdinkin sinne lepäämään hyvissä ajoin ennen Onnibussini saapumista Turun suunnasta.
Päiväkävelyä oli kertynyt runsaat 30 kilometriä.
.

PERTTELI 3 46,6
K: Pyhän Bartholomeuksen keskiaik. harmaakivikirkko 1450
K: Alttaritaulut 1696 Lauri Myra, 1872 R.W. Ekman
K: Kellotapuli 1729 / nikkarityylinen tapuli 1888
M: Lainajyvästön makasiini 1863, museo, pyhimyskaappeja
R: Pellonpään talonpoikainen asutusryhmä, Vihmalon kylä
R: Juvankosken vanha teollisuusmiljöö, Pöytiön kylä
R: Inkeren kartanon päärakennus v:lta 1800
L: Linnamäki rautakaudelta, Pöytiö
L: Uskelanjoen laakso

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti