294. PUNKAHARJU

Asukkaita 4 tuhatta (4074 vuonna 1962), EU-kannatus 53,1 % (1994)

Miksi? Kaunis harju!

Milloin? Perjantaina 27.8.1993. Keskiviikkona 11.6.1997

Elokuussa lähdin Helsingin Taiteiden Yöstä yöbussilla Parikkalaan. Rahastuskone meni rikki ruuhkassa, jolloin muutama viimeinen seisoja matkusti ilmaiseksi. Bussi väljeni jo Sipoossa, jolloin pääsin pois seisomasta tuulilasin edestä.

Sanoin Lappeenrannassa vaihtuneelle kuljettajalle jääväni Särkisalmeen, etten ajaisi ohi, mutta hän kysyi: "Pysäkki vai huoltoasema?" Särkisalmi oli Parikkalan taajama 6 km kirkonkylästä pohjois-luoteeseen. Kuljettaja pysäytti huoltoasemalle klo 5:45.

Lähdin kävelemään luoteeseen Punkaharjua kohti. Satoi vettä ja kastuin. Käveltyäni 3 km yritin turhaan odotella sateen lakkaamista tien varrella olleessa ladossa klo 6:15 - 7:15. Tie numero 14 ei ollut tavallista kummempi.

Punkaharjun puolelle päästyäni matkan varrella Motelli Kultakivi, minigolf, vesiliukumäki. Putikossa poikkesin "vuoden kylään" (1992), 2 km:n kierros. Lopulta ehdin kävellä vain Punkasalmelle asti, jossa hyppäsin junaan, jotta ehtisin Savonlinnaan keskipäiväksi ja jatkamaan matkaa Varkauteen sekä Iisalmeen. Punkasalmi on toki kunnan kirkonkylä, mutta Punkaharju vasta alkaa sen pohjoispuolelta.

***

Kesäkuussa heräsin neljän tunnin yöunen jälkeen klo 5:45 ehtiäkseni bussilla klo 6:18 Espoon Soukasta Helsingin asemalle junaan, joka lähti 7:02. Asetuin videovaunuun, joka täyttyi matkan varrelta. Viereeni istui tyttö, joka lähti jonnekin, tilalle tuli paksukainen. Katselin ulos.

Juna seisoi matkan varrella 15 minuuttia ja saman verran myöhästyi Parikkalasta, jossa toinen, pienempi juna toki odotti. Savonlinnan-junassa oli vain kaksi vaunua ja aika paljon matkustajia. Ajoin Punkaharjun keskustaajamaan Punkasalmelle, jatkaakseni kävelyä siitä, mihin se oli keskeytynyt neljä vuotta aiemmin.

Punkaharjulla kävelin harjua 7 km ja kulutin kuutisen tuntia, klo 11:40 - 17:23. Aurinko jälleen paahtoi. Poikkesin ensin Punkasalmella kirjastossa ja S-Marketissa. Mehu 3,90 markkaa, lörtsy 5,90 mk, viinerit 7,90 mk, postikortteja 5 x 3 mk. Olivatkin 5 markan kortteja, mutta myyjä sanoi: "Ilman muuta saat kortit siihen hintaan, jos on ilmoitettu..." Oltiin taas Savossa.

Jäätelöä syöden lähdin kohti siltaa ja harjulle. Tiheässä roskiksia, pysähdyspaikkoja, asuntovaunuja, pysäköityjä autoja. Söin kävellessäni. Videokuvasin 2 minuuttia kaunista harjua. Olin nähnyt siitä lapsena vain pienen pätkän, nyt koko 7 kilometrin matkan. Poikkesin katsomaan merkittäviä rakennuksia.

Takaharjun parantolaan tuli tienviitalta 20 minuutin poikkeama. Pihalla oli meneillään pyörätuolitanssit, kilpailuja, virkistystoimintaa. Harjulla osuin vihdoinkin kuuluisan Valtionhotellin pihaan, jota en lapsuuden kesälomilla nähnyt.

Lusto-viittoja seuraamalla tulin lapsuudestani hyvin tutulle puiselle valkoiselle kävelysillalle, joka vei minut hyvin tuntemani Hotelli Finlandian pihaan. Sen näköisiä ukkoja istui pihalla, että Finlandiastakin oli ilmeisesti tehty jokin kuntoutuspaikka.

Kävelin tietä kohti asemaa. Lapsuudessani vastaan tuli paikallisia pikkupoikia, jotka kantoivat kivääreitä, joita he sanoivat tussareiksi. Lapsena neuvoin isää, ettei junalla tarvitsisi aina ajaa ensimmäisessä luokassa Savonlinnaan asti ja ottaa sieltä taksia, vaan voisi jäädä jo Punkaharjun asemalle ja kävellä kilometrin Hotelli Finlandiaan. Niin teimmekin seuraavalla kerralla.

Hotelli Finlandian ja aseman välillä oli uusi erikoisen näköinen museo, Metsäkeskus Lusto, jota kävin vilkaisemassa vain ilmaiseksi eteisaulasta. Sitten kiiruhdin kohti Retrettiä. Valokuvasin jugend-rautatieaseman.

Retretin bussipysäkillä odotin puoli tuntia kolmantena tytön ja naisen kanssa. Juna ajoi ohi klo 15:25. Se oli korvannut bussin! Kävin vain katsomassa ulkoa Retretin tylsää puurakennusta. Mustalaisperheitä oli lähdössä autoineen: "Hyvä luola!" Kesämaa vesiliukumäkineen. Lomakylä rivitaloineen. Saimaan höyrylaiva risteili Punkaharjun ja Savonlinnan väliä.

Retretin asemalla kirjoitin postikortin. Joitakuita junaa odottavia. Juniin mahtui. Väsyneenä tuijottelin ikkunasta. Lahteen poikkesin kuitenkin ja juoksin Oikokatua Kirkkokadulle. Kuvasin kirjaston, teatterin ja Ristinkirkon. Kirjaston puistossa oli deekuja syömässä. Kassi-Alma pyysi mieheltä nakkia. "Se on housuissa", vitsaili puliukko. Juoksin tyhjän kauppatorin poikki kirkolta asemalle 15 minuutissa ja ehdin hyvin junaan, joka olikin myöhässä.

PUNKAHARJU 4 53,1
K: Kirkko 1923 R. Rouhe, Putikosta siirretty rukoushuone, korj. 1958, 1971
K: Alttaritaulu 'Tuomas ja Jeesus' 1927 Martta Helminen
M: Metsäkeskus Lusto 1994 Rainer Mahlamäki, museo
R: Kunnantalo 1986 ja kirjasto 1990 Markku Erholz, Punkasalmi
L: Punkaharju, 7 km pitkä jääkautinen harju
R: Sillanvartijan asunto, ampumahauta
R: Palovartijan asunto, harjun korkein kohta 18 m järven pinnasta
K: Rukouskappeli Kirkkoniemessä, venäläisupseerien hautoja
P: Runebergin kumpu (5.7.1838), muistokivi 1939
M: Taidenäyttelykeskus Retretti
R: Punkaharjun Valtionhotelli 1845 E.B. Lohrmann
R: Entinen Hotelli Finlandia 1914 Thomé
R: Takaharjun parantola 1903 Onni Tarjanne
R: Punkaharjun ent. jugend-rautatieasema 1908 Bruno Granholm
T: Punkasalmi (kk.), Putikko
V: Puruvesi, Pihlajavesi
H: Punkaharjun kruununpuisto perustettiin 1843